Kannattaako sairastaessa liikkua?
Moni pohtii sairasteluiden jälkeen, milloin on hyvä aika palata liikunnan pariin. Tai aloittaa liikunta, jos on sairastelun aikana tullut siihen tulokseen, että ”sitten aloitan kun flunssa on ohi”. Perusjuttuhan on se, ettei lähde kipeänä liikkumaan sykettä kohottavasti, vaan lepää silloin kun on levon aika. Pientä liikuskelua voi toki kotona tehdä omien voimien mukaan, jolloin kunto ei pääse liikaa heikentymään.
Kuumeessa pysytään aina levossa, sillä silloin taudinkuva voi pahentua. Pahimmillaan kuumeisena liikunnan harrastaminen aiheuttaa vaaran muun muassa sydänlihastulehdukselle. Sairastelu itsessään on jo rankkaa elimistölle, sillä sairastelu pitää sykkeet ylempänä ja sydän tekee lisätyötä normaaliin verrattuna. Jos omistaa esimerkiksi aktiivisuutta mittaavan kellon, niin tavoiteaktiivisuus yleensä täyttyy vaikka ei mitään tekisikään. Tämä johtuu nimenomaan siitä, että sykkeet ovat sairastaessa koholla.
Miltä liikunnan aloittaminen tuntuu?
Omaa kehoa ja sen jaksamista kannattaa kuunnella. Oma keho on viisas ja kertoo kyllä, jos liikkuminen tuntuu vielä liian raskaalta. Silloin on hyvä hidastaa tahtia ja levätä lisää tai tehdä jotakin kevyempää liikuntaa. Hyviä liikuntamuotoja ja lajeja aloittamiseen sairastelun jälkeen ovat esimerkiksi venyttely ja kehonhuolto, kävely, jooga, kevyet lihaskuntoharjoitteet, pihatyöt yms. Hyvä nyrkkisääntö on se, että liikkuu kevyesti yhtä kauan, kuin mitä sairastaminen on kestänyt. Eli jos on sairastellut pitkään, niin myös kevyemmän liikunnan jakso on hyvä pitää tarpeeksi pitkänä.
Omaa kehoa kuuntelemalla pystyy parhaiten tunnistamaan sen, onko valmis jo kovempiin harjoituksiin. Ensimmäinen kovempi liikuntasuoritus tuntuu yleensä aina hieman rankemmalta, pelkästään jo siitä syystä, että harjoittelusta on ollut taukoa. Kropan suorituskyky ei ole parhaimmillaan sairastelun jäljiltä, sillä sairastelu vie jopa 25% tehotasoista. Kaikki riippuu tietenkin siitä, kuinka kovan taudin on sairastanut. Kevyempi ylätieinfektio ei suorituskykyyn niin paljoa vaikuta, mutta ankarampi alatieinfektio keuhkoissa vaikuttaa jo suuremmin. Etenkin silloin kannattaa kuunnella omia liikunnan jälkeisiä tuntemuksia. Jos käytössä on sykemittari, on sillä helppoa vertailla sairastelun jälkeisiä liikuntasuorituksen sykkeitä normaalisykkeisiin verrattuna.
Sitten kun olo kohenee ja harjoittelun aika koittaa, voit käydä tsekkaamassa liikunnat.fi sivun liikunnan palveluntarjoajia sekä omatoimiliikunnan mahdollisuuksia.
Liikunnan iloa
Otto
Lähteet: https://terveurheilija.fi/terveydenhuolto/infektiot-ja-urheilu/
