Salibandy syntyi Ruotsissa 1900-luvun puolessa välissä ja ensimmäinen virallinen salibandypeli pelattiin vuonna 1960. Suomessa salibandy sai alkunsa 1900-luvun jälkipuoliskolla ja Suomen virallinen salibandyliitto perustettiin vuonna 1985. Salibandy on maaleja ja tilanteita täynnä oleva pallopeli, josta vauhtia ei puutu. Salibandyssä kenttäpelaajan varustukseen kuuluvat sisäpelikengät, peliasu (paita ja shortsit), salibandymaila ja monesti suojalasit. Maalivahdilla on koko kehon kattavat suojavarusteet aina kengistä kypärään asti. Salibandyssä on kentällä samanaikaisesti 12 pelaajaa. Molemmilla joukkueilla on kolme hyökkääjää, kaksi puolustajaa ja maalivahti. Salibandyssä yhdellä joukkueella on kuusi kenttäpelaajaa. Salibandy perustuu maalien tekoon mailan avulla. Pelin voittaja ratkaistaan maalimäärästä. Normaalisti peliaika on 3 X 20 min, mutta monesti junioreiden pelien pituudet ovat räätälöityjä iälle soveliaaksi. Salibandy on lajina vielä monelle nuori ja tuntematon, mutta on silti ollut esillä ja nosteessa viime vuosina. Suomi on salibandyn johtavia maita yhdessä Ruotsin kanssa ja siksi monet saattavat tietää lajin nelinkertaisen maailmanmestarin Mika Kohosen tai kahdesti maailman parhaaksi naispelaajaksi valitun Veera Kaupin.
Kenelle soveltuu?
Salibandy on nopeatempoinen peli, joka soveltuu lähes kaikenikäisille perheen pienimmistä lähtien. Laji vaatii niveliltä kuitenkin huomattavasti töitä ja siksi voi olla osalle haasteellinen harrastus. Salibandyssä otetaan monesti kontaktia puolustaessa rehdisti kylki kylkeä vasten, mutta muuten törkeä taklaaminen ja mailalla sohiminen muuhun kuin palloon on kiellettyä. Lajia pystyvät myös liikuntaesteiset ja -rajoitteiset pelaamaan. Liikuntaesteiset pelaavat Salibandya pystysalibandyna sekä sähköpyörätuolisalibandyna. Liikuntarajoitteisille “kävelysähly” on hyvä tapa päästä lajin pariin mukaan. Salibandyn tarjonta on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti ympäri Suomea aina pienemmistä kunnista lähtien. Salibandyä voi harrastaa niin seurassa kuin oman työ- tai kaveriporukan kanssa.
Kustannukset?
Salibandyn kustannukset ovat monien asioiden summa. Kustannuksiin kuuluvat seurojen kausimaksut, varusteet, pelimatkat ja niistä koituvat kustannukset ja vuosittaiset pelipassit (kymmeniä euroja). Seurojen kausimaksut määräytyvät harrastetason ja iän mukaan. Päiväkoti-ikäisten lasten kausimaksut pyörivät muutamista kympeistä aina pariin sataan euroon. Alle 10-vuotiaiden junioreiden kausimaksut pyörivät muutamissa sadoissa euroissa. Yli 10-vuotiaiden kausimaksut pyörivät useammista sadoista euroista aina muutamiin tuhansiin euroihin riippuen harrastetasosta ja seurasta. Lasten mailojen ja sisäpelikenkien hinnat pyörivät parissa kympeissä. Nuorten ja aikuisten mailojen sekä sisäpelikenkien hinnat pyörivät pääasiassa sadan euron molemmilla puolin. Peliasun ja suojalasit saa alle parilla kympillä riippumatta iästä. Varusteet kuitenkin kestävät hyvin pidettynä monesti useamman kauden. Työ- ja kaveriporukoiden kausimaksut pysyttelevät yleensä korkeintaan muutamissa sadoissa euroissa. Kausimaksut kuitenkin riippuvat monesti paikkakunnasta rajallisten kenttävuorojen takia.
Montako kertaa viikossa harrastetaan?
Salibandyssa harrastusmäärät ovat seura- ja tasokohtaisia. Harrasteseuroilla sekä työ- ja kaveriporukoilla voi olla varattuna 1-2 tuntia kenttävuoroja viikossa, kun taas korkeatasoisella kilpajoukkueella voi olla 4 kertaa tai useamminkin viikossa muutaman tunnin pituiset treenit, jotka sisältävät kenttävuoron lisäksi niin alkulämmön kuin kenttävuoron jälkeiset venyttelyt ja palautumiset.
Hyvät puolet
Huonot puolet
Matala kynnys
Salibandyn harrastaminen on helppo aloittaa. Junioreille löytyy seuroja ympäri Suomea, jotka tarjoavat niin kerho-, harraste- ja kilpatoimintaa. Aikuisille järjestetään jatkuvasti enemmän erilaisia salibandytunteja ja harrasteporukoita. Liikuntaesteisille ja –rajoitteisille seurat tarjoavat vuosi vuodelta monipuolisempia ja uusia harrastemahdollisuuksia
Laji maailmalla
Salibandy on maailmalla vielä nuori ja tuntematon laji, mutta on ollut viimeiset vuodet jatkuvasta nosteessa. Salibandyn johtavat maat ovat epäröimättä Ruotsi ja Suomi, mutta esimerkiksi Sveitsi, Tshekit ja Kanada ovat kuroneet eroa huomattavasti kiinni viime vuosina.
Lajin toimijat Suomessa
Suomen kattojärjestestönä toimii Suomen salibandyliitto. Suomen salibandyliitto on nostanut profiiliaan huomattavasti viime vuosina ja tehnyt jatkuvasti kunnioitettavaa työtä salibandy-yhteisön eteen. Salibandyliiton tekemä työ seurojen lisäksi on kasvattanut ja nostanut salibandyn kiinnostuksen Suomessa ja maailmalla niin katsojien kuin harrastajienkin keskuudessa uudelle tasolle. Salibandyliitolla on lähes 800 rekisteröityä jäsenseuraa ja yli 60 000 rekisteröityä harrastajaa.
