Suomi on talviurheilulajien luvattu maa ja laskettelu ei tee tässä poikkeusta. Suomessa on yli 70 laskettelukeskusta ja laskettelun säännöllisenä harrastuksena on löytänyt arviolta noin miljoona suomalaista. Lasketella voi alppihiihdon, lumilautailun, telemarkin ja freestylehiihdon merkeissä. Laskettelu on helposti omaksuttava harrastus, jonka voi aloittaa usein laskettelukeskuksista lainattavilla välineillä. Lasketteluun löytyy myös erilaisia kursseja, joiden avulla harrastuksessa pääsee alkuun. Suomessa tunnettuja nimiä laskettelun osalta ovat muun muassa freestylen kolminkertainen maailmanmestari Roope Tonteri ja jo uransa lopettaneet alppihiihtäjät Kalle Palander ja Tanja Poutiainen.
Kenelle soveltuu?
Lasketellessa aika menee nopeasti ja usein kokonainen päivä voi huomaamatta kulua rinteissä. Aikaa kannattaa siis varata tarpeeksi ja huolehtia riittävästä energian tankkauksesta. Laskettelu soveltuu kaikenikäisille, kunhan huolehditaan tekniikasta ja turvallisuudesta. Usein laskettelua vierastetaan sen tapaturmariskin vuoksi, mutta tilastollisesti laskettelu ei ole sen vaarallisempi laji kuin mikään muukaan urheilulaji. Usein tapaturmat sattuvat, kun energiatasot ovat vähissä tai takana on liian monta tuntia yhtäjaksoista laskettelua ilman taukoja. Oma lähtö- ja kuntotaso huomioiden laskettelu on turvallista ja kehittää monipuolisesti muun muassa koordinaatiota, lihaskuntoa ja kestävyyskuntoa.
Kustannukset?
Laskettelijan tärkein suojavaruste on hyvä kypärä. Lisäksi tarvitaan monot ja laskettelutekniikasta ja -lajista riippuen joko sukset tai lauta. Perusvälineet mihin vain lasketteluun saa yleensä laskettelukeskuksesta. Harrastuksen edetessä on kuitenkin suositeltavaa hankkia kokonaan omat varusteet ja totuttautua niihin. Se tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi ja osaltaan myös ennaltaehkäisee tapaturmia, kun välineet ovat aina tutut. Oman välineistön (lauta, monot, kypärä, lasit) esimerkiksi lumilautailuun voi ostaa uutena noin 600 – 1000 eurolla.
Montako kertaa viikossa harrastetaan?
Laskettelua harrastetaan usein kausi- ja sesonkiluontoisesti. Rinteet avautuvat normaalisti lokakuussa ja harjoittelukausi jatkuu aina maalis-huhtikuuhun – toisinaan jopa toukokuuhun. Laskettelukertojen lukumäärä viikossa määräytyy oman kuntotason mukaan. Jotkut voivat lasketella useita kertoja viikossa, kun taas toisille yksi tai kaksi kertaa talvessa on riittävästi.
Hyvät puolet
Huonot puolet
Matala kynnys
Laskettelu on matalan kynnyksen talviurheilulaji. Laskettelun tekniikkaharjoittelua voi tehdä ensin tasaisella maalla, jonka jälkeen voi siirtyä loiviin mäkiin. Usein monesta hiihtokeskuksesta löytyy lasketteluun ja pulkkamäkeen tarkoitettu yhteismäki, joka mahdollistaa loivan harjoittelualamäen ilman riskiä suurista loukkaantumisista. Laskettelun makuun pääsee myös ohjatulla kurssilla aloittelijoille, joita järjestetään laskettelukeskuksissa ympäri Suomea sesonkiaikaan.
Laji maailmalla
Laskettelua harrastetaan tilastollisesti eniten yhdysvalloissa, joissa harrastajamäärät lähenevät 13 miljoonaa. Väkilukuun suhteutettuna suosituimpia laskettelumaita ovat kuitenkin Sveitsi, Itävalta ja Norja, joissa lähes 30% väestöstä harrastaa laskettelua. Lumilautailun näyttävät freestyle- maailmanmestaruus kilpailut järjestetään joka toinen vuosi FIS (International Ski Federation) toimesta. Kisoissa tunnettuja suomalaismenestyjiä ovat muun muassa Roope Tonteri ja jo uransa lopettanut Peetu Piiroinen.
Lajin toimijat Suomessa
Suomessa Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry edistää tietoutta laskettelusta, kasvattaa lajin harrastajamääriä ja toimii hiihtokeskusten katto-organisaationa. Lisäksi yhdistys tekee tutkimustyötä, ja varmistaa toimialan tervettä kasvua. Ski Sport Finland toimii Suomessa freestyle- ja alppihiihdon kattojärjestönä, joka yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa kehittää lajeja eteenpäin ja järjestää säännöllisesti tapahtumia, kuten maailman cupin osakilpailut Levillä ja Rukalla.
