JUDO

Judo on kamppailulaji ja samalla olympialaji, joka on levinnyt yli 200 maahan. Judoa harjoitellaan parin kanssa, yleensä osana isompaa samantasoista ryhmää. Parit vaihtuvat aina eri harjoituskerroilla, joten lajia voi lähteä rohkeasti yksin kokeilemaan. Harjoituksissa ohjaajat ohjaavat turvallisesti liikkeitä ryhmän taso huomioiden ja sopivasti kehittäen. Judon tasot menevät etenevät judoasun eli judogin vyön värin mukaan. Aluksi pidetään valkoista vyötä. Alkeiskurssin lopuksi suoritetaan keltaisen vyön testi, jonka jälkeen voi halutessaan aloittaa kilpailemisen keltaisen vyön kisoissa. Keltaisen vyön jälkeen seuraavat oranssi vyö, vihreä vyö, sininen vyö, ruskea vyö ja musta vyö. Mustasta vyöstä löytyy vielä monta eri tasoa eli dania.

Kenelle soveltuu?

Judon voi aloittaa jo 4-vuotiaana vaikka oman vanhemman kanssa muksujudon merkeissä. 7-vuotiaasta ylöspäin lajia voi harrastaa jo ilman aikuista. Judoa voi harrastaa oikeastaan minkä ikäisenä tahansa. Harjoittelussa ja kilpailuissa voi kehittää omaa tyyliään omiin vahvuuksiin sopivaksi, sillä erilaisia tekniikoita on lukemattomia. Lajin tunnetuilla urheilijoilla onkin yleensä heille tunnistettavia tyylejä omassa kamppailussaan. Judokilpailuissa on kategoriat sukupuolen ja iän mukaan. Painoluokkia aikuisten kilpailuissa on 7. Sovellettua judoa voi harrastaa Suomessa 25 eri judoliiton alaisessa seurassa. Sovellettu judo soveltuu niille, joilla on liikuntarajoitteita tai haasteita puheen, ymmärtämisen tai oppimisen kanssa. VAU:n (Suomen vammaisurheilu ja -liikunta) sivuilta löydät mahdollisen sinua lähellä olevan sovellettua judoa tarjoavan seuran.

Kustannukset?

Judoharrastus maksaa reilut 200 euroa vuodessa. Sen lisäksi puku eli judogi maksaa noin 50 euroa ja tason mukaan vaihtuvat eriväriset vyöt noin 10 euroa kpl. Graduointi, jossa harrastajan eli judokan uusi taso virallistetaan, maksaa 35-40 euroa per taso. Kilpailumaksu Suomessa on yleensä on noin 50 per sarja. Ulkomailla kisatessa kulut nousevat huomattavasti matkustamisen ja majoittumisen vuoksi. Yleensä ilmoittautumisen yhteydessä järjestävä taho ilmoittaa myös hotellit, joissa kisaajat majoittuvat ja niiden hinta voi olla melko korkea, riippuen kilpailun mittakaavasta.

Montako kertaa viikossa harrastetaan?

Harjoittelumäärät vaihtelevat tavoitteiden mukaan, mutta perusmäärä on 1-3 kertaa viikossa. Esimerkiksi alkeiskurssilla harjoitellaan yleensä 2 kertaa viikossa. Lajia ammatikseen urheilevat harjoittelevat päivittäin ja kilpailevat aina mahdollisuuksien mukaan.

Hyvät puolet

  • Parantaa nopeasti eri fyysisiä ominaisuuksia: harjoittelemalla oppii hallitsemaan omaa kehoaan paremmin, kykenee räjähtävämpiin, nopeampiin, voimakkaampiin ja ketterämpiin suorituksiin niin tatamilla kuin arkielämässä
  • Opettaa oikeanlaista kaatumista, mikä helpottaa elämää esim. talven liukkailla – Lisää rohkeutta kontaktiurheiluun
  • Lajia voi harrastaa myös ilman kilpailuja

Huonot puolet

  • Kamppailulajeissa loukkaantumiset mahdollisia
  • Lajin näkyvyys ja arvostus Suomessa melko vähäistä

Matala kynnys

Judo on helppo aloittaa ilman mitään aiempaa kokemusta, sillä oikeastaan kaikki seurat Suomessa järjestävät alkeiskursseja, kertovat toimintatavoista ja auttavat esim. vaatteiden eli judogin hankkimisessa. Aluksi pärjää myös esimerkiksi löysillä paksuhkoilla urheiluvaatteilla. Jos lajista innostuu, judogi kannattaa hankkia nopeasti, sillä se on melko edullinen (n. 50 €), se on kestävää materiaalia ja silloin omat vaatteet säästyvät mahdollisilta repeytymisiltä, sillä judossa pidetään paljon hihoista kiinni.

Laji maailmalla

Judo on harrastetuin kamppailulaji maailmalla. Maailmassa on yli 200 maata, joissa on lajiliitto. Euroopassa harrastajia on yli 2 miljoonaa ja maailmassa arviolta yli 10 miljoonaa judon harrastajaa. Samalla se on Olympialaisten 6. suurin laji. Lajin terävin kärki tulee edelleen lajin synnyinmaasta Japanista, mutta kärjen tuntumassa on monipuolisesti eri kansallisuuksia. Koska laji on laajalti harrastettu, kovat nimet jakautuvat eri maanosien kesken. Aasia, Eurooppa ja etelä-Amerikka ovat vahvoja alueita. Kansainvälinen judoliitto ohjaa maiden lajiliittojen toimintaa ja mahdollistaa yhtenevän ranking-järjestelmän arvokisoja silmällä pitäen. Kansainvälinen lajiliitto mahdollistaa myös kansainvälisten kilpailujen järjestämisen, jolloin eri maiden huiput pääsevät ottelemaan vastakkain myös arvokisojen ulkopuolella.

Lajin toimijat Suomessa

Suomen judoliiton alaisia seuroja on 126 ympäri Suomea. Aktiivisesti lajia harrastavia on 12 500 ihmistä. Eri seurat järjestävät kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja omilla paikkakunnillaan.

Tästä pääset kamppailemaan judotatamille!

Lue myös