Hiihto on suksien ja sauvojen avulla pääsääntöisesti lumen päällä etenemistä. Kansankielellä hiihto tarkoittaa Suomen suosituinta hiihtolajia maastohiihtoa. Muita pohjoismaisia hiihtolajeja ovat ampumahiihto, alppihiihto, freestyle ja mäkihyppy sekä yhdistetty. Näiden lisäksi kesäisin voi harrastaa vesihiihtoa ja asfaltin päällä rullahiihto. Maastohiihto voidaan jakaa perinteiseen ja luisteluun eli vapaaseen hiihtotyyliin. Liikuntaesteisten hiihto jaetaan pysty- ja kelkkahiihtoon. Maastohiihtokilpailujen kisamuotoja ovat sprintti, yhteis- ja väliaikalähtö. Sprintti kisoissa hiihtoradan pituus on noin 2 kilometriä. Sprinteissä tietty määrä hiihtäjistä karsiutuvat aina sprintin jälkeen pois. Sprintissä ovat alkukarsinnat, puolivälierät, välierät ja finaali. Yhteislähdössä kaikki hiihtäjät lähtevät samaan aikaan lähtöviivalta. Väliaikalähdössä hiihtäjät lähtevät hiihtämään tietyin välein, monesti 30 sekunnin välein. Nopeimman ajan hiihtänyt voittaa kisan. Hiihtokilpailuissa hiihdetään perinteisellä tai vapaalla hiihtotyylillä. Kuitenkin on myös mahdollista, että kilpailuissa käytetään yhdistelmähiihtoa, jossa hiihdetään perinteisellä ja vapaalla. Hiihdon historia ja vanhimmat suksilöydöt ulottuvat jopa useamman tuhannen vuoden taakse, josta hiihto on ajan kuluessa kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Suomi on aina ollut kilpailukykyinen maa maastohiihdossa ja siksi monet saattavat tietää muun muassa suomalaiset maastohiihtäjät Iivo Niskasen tai Aino-Kaisa Saarisen.
Kenelle soveltuu?
Hiihto vaatii keholta hyvää eri osilta kestävyyttä. Liikuntarajoitteiselle tai kuntoutuksen alaiselle hiihto ei ole hyvä vaihtoehto. Hiihto on kuitenkin hyvä tapa ihmiselle aloittaa fyysinen harrastus, johon on mahdollista yhdistää talven aurinkoiset päivät sekä pohjoisen hiihtomatkat. Itse hiihto ei ole vaikeaa ensimmäisiä kertoja lukuunottamatta. Jokainen pääsee eteenpäin sauvojen avulla, joten siksi myös hiihto on sovelias laji kaikille. Liikuntaesteisille on myös kehitetty mahdollisuus harrastaa hiihtoa. Tietenkin varusteet eroavat hieman toisistaan, mutta idea on kuitenkin pohjimmiltaan sama.
Kustannukset?
Maastohiihdossa varusteiden kustannukset ovat maltilliset vapaa-ajan harrastelijalle. Lapset ja nuoret saavat varusteet eli sukset, monot ja sauvat noin 200 eurolla, jotka kestävät jopa useamman kauden hyvin pidettyinä. Varusteiden kuluvuus säännöllisesti viikoittain harrastavilla saattavat kulua huomattavasti nopeammin. Nuorten kohdalla harrastaminen seuratoiminnan ja ohjatun valmennuksen alla haarautuu harraste- ja kilpahiihtäjiin. Harrastehiihtäjillä suksien, monojen ja sauvojen hinnat pyörivät 400 euron molemmin puolin. Tämän lisäksi päälle vielä tulevat suksivoiteet, joihin menee kaudessa noin 250 euroa. Nuorten kilpahiihtäjät tarvitsevat kahdet varusteet kaudessa, joten kustannukset vähintään tuplaantuvat. Aikuisilla harrastajilla maksavat sukset, monot ja sauvat yhteensä noin 300–800 euroa riippuen harrastetasosta. Ammattilaisilla saattavat mennä muutamat monot ja sauvat ja jopa yli 5 sukset kaudessa. Tällöin myös varuste kustannukset nousevat useampiin tuhansiin euroihin. Näiden lisäksi kilpailuissa edustavat hiihtäjät joutuvat maksamaan vuosittain kilpailulisenssin, jonka hinnat pyörivät 100 euron molemmin puolin riippuen iästä. Monesti hiihtolatujen käytön tarjoaa kunta, mutta on myös mahdollista, että latujen käytöstä pyydetään muutaman euron kertamaksu. Seuratoiminnan ja valmennuksen alla harrastavien lasten, nuorten ja aikuisten kausimaksut liikkuvat aina parista sadoista euroista useampiin tuhansiin euroihin riippuen valmennuksen tasosta ja määrästä. Näiden lisäksi matkat kisoihin tuovat kustannuksiin mukaan mahdolliset majoitukset ja ruokailut sekä kisa-asustuksen.
Montako kertaa viikossa harrastetaan?
Vapaa-ajan harrastajat voivat harrastaa maastohiihtoa oman intohimonsa, halunsa ja tavoitteidensa mukaan. Seuratoiminnan alla harrastavat lapset treenaavat 1-2 kertaa viikossa. 10-vuoden iässä hiihto muuttuu totisemmaksi ja tapahtuu jako harraste- ja kilpahiihtäjiin. 10-vuotiaasta eteenpäin harrastehiihtäjät treenaavat noin 2-4 kertaa viikossa. 10-14-vuotiaat kilpahiihtäjät treenaavat 4-6 kertaa viikossa. 15-19-vuotiaat kilpahiihtäjät treenaavat 7-9 kertaa viikossa. Ammattilaisten treenimäärät nousevat yhteensä noin 1000 tuntiin vuodessa. Hiihto harrastuksena on paljon muuta itse hiihtämisen lisäksi lyhyen hiihtokauden vuoksi. Oheisharjoittelu on paljon isommassa osassa hiihtoa, kuin monessa muussa lajissa. Oheisharjoittelu hiihdossa on muun muassa lihaskuntoa, kestävyyttä ja tekniikkaa. Kesäisin voi harrastaa esimerkiksi rullahiihtoa sekä sauvajuoksua, jotka tukevat hiihtoa.
Hyvät puolet
Huonot puolet
Matala kynnys
Maastohiihto on kuulunut aina koulujen liikuntatunneille. Lapset ja nuoret voivat saada koululta lainaan varusteet. Aikuiset voivat vuokrata varusteet hiihtolatujen huoltajien ja ylläpitäjien kautta. Varusteiden osto onnistuu urheilukaupoista tai hiihtoon erikoistuneista nettikaupoista. Kuitenkin aloittelijan kannattaa käydä liikkeessä asiantuntevan palvelun avulla etsimässä itselleen mieluisat ja sopivat varusteet. Liikuntaesteiset voivat vuokrata varusteita Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnasta SOLIA:sta. Viimeaikaisten heikkojen talvien vuoksi hiihto olosuhteet ovat olleet huonot. Etenkin Etelä-Suomessa huonot talvet ovat vaikuttaneet koulujen liikuntatunteihin sekä osittain aloittelevien hiihtäjien määrään. Hiihto voi aloittelevalle ja kokemattomalle olla aluksi vaikeaa ilman kokeneemman hiihtäjän avustusta, mutta monesti hiihdon perinteisen tyyli jokainen oppii nopeasti. Luistelutyyli taas on paljon haastavampaa verrattuna perinteiseen hiihtotyyliin ja sen opettelu monesti vie useamman tunnin. Hiihtolatuja löytyy ympäri Suomea ja niiden määrät nousevat, mitä pohjoisemmaksi mennään.
Laji maailmalla
Maastohiihto on perinteinen talviolympialaji ja on ollut aina talviolympialaisten syntymisestä 1924 lähtien kisaohjelmassa. Paralympialaisissa virallisena lajina maastohiihto on ollut mukana vuodesta 1976. Maastohiihdon maailmanmestaruus kilpailut ovat järjestetty myös jo useamman kerran joka toinen vuosi. Maastohiihdon johtavina maina kautta aikojen on pidetty Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Venäjää, mutta viime vuosina ylivoimaiseksi maastohiihtomaaksi yli muiden on noussut Norja. Lajin vahtivana kattojärjestönä toimii maailmassa Kansainvälinen Hiihtoliitto FIS.
Lajin toimijat Suomessa
Suomessa maastohiihdon kehittäjänä ja seurojen vahtivana kattojärjestönä toimii Suomen Hiihtoliitto. Se on perustettu vuonna 1908 ja kuluu Kansainvälisen Hiihtoliiton FIS:in jäsenjärjestöön. Suomessa on järjestetty vuosien saatossa seitsemät maailmanmestaruuskisat, joista viimeisimmät vuonna 2017. Kaikki maailmanmestaruuskisat on pidetty Lahdessa hyvien edellytysten ja resurssien vuoksi.
