Liikuntaa aktiivisesti harrastavat tietävät ne vaikutukset, joita oma liikuntaharrastus parhaimmillaan luo arkeen: uni maittaa iltaisin, töihin lähteminen on aamulla helppoa ja ajatus tuntuu kulkevan hyvin arjessa koko päivän. Oma mielekäs liikuntaharrastus antaa siis virtaa ja tehokasta toiminta-aikaa päivälle. Tämä liikunnan tuoma virtalataus taas ruokkii tekijäänsä liikkumaan myös seuraavina päivinä, ja liikkumaan lähteminen koetaan helpoksi ja hauskaksi, jopa päivän kohokohdaksi.
Jokaiselle meistä edellä kuvattu ”liikunnan ilo” ei ole kuitenkaan tuttu tunne tai se on unohtunut. Liikunta on jossakin vaiheessa jäänyt kokonaan tai sitä ei ole koskaan ollutkaan. Pelkkä ajatus liikkeelle lähtemisestä pitkän ajan jälkeen on vaikeaa, vaikkakin se on alati mielessä. Jotakin pitäisi tehdä, mutta se jokin, mitä uskaltaisi tai ehtisi tekemään puuttuu. Mistä siis tällaisessa tilanteessa pääsisi liikkeelle ja miten löytäisi sopivan liikuntaharrastuksen? Sellaisen, joka ei toisaalta olisi liian totista, mutta toisaalta toisi energiaa arkeen. Sellaisen, joka ei aiheuttaisi pelkoa kunnon ja pärjäämisen osalta, vaan hälventäisi kipuja ja jumeja sekä nostaisi itseluottamuksen jälleen korkeammalle?
Motivaatio ja liikunnan aloittaminen
Jo pelkkä ajatus liikkeelle lähtemisestä on vaikea ja unohtuu helposti, jos sohva kutsuu luokseen joka päivä, yleinen vireystaso on jo alkuunsa matala ja arjen valinnat kehnoja. Kun epäsäännöllisyys ja sinne tänne säntääminen päivän jälkeen on ohi, käteen ei jää paljon annettavaa enää vapaa-ajalle. Tällöin puhutaan huonosta yleismotivaatiosta, joka yhdistettynä väsymykseen yhdessä ruokkivat viikosta toiseen toteutuneet parantamista kaipaavat ja epäsäännölliset ruokailutottumukset, vähäinen ja pätkittäinen uni tai esimerkiksi pitkäaikainen työperäinen stressi.
Jos yksi näistä kolmesta edellä mainitusta tekijästä on pielessä, aiheutuu kolhu, mutta kaikki nämä kolme yhdessä aiheuttavat kolarin: liikunnan aloittamisen rima tuntuu mahdottoman korkealta ja yleismotivaatio toimia arjen nykyisistä tavoista poiketen on hyvin alhainen. Muutoksen tekeminen tällöin on hankalaa ja vaivalloista.
Liikkeelle lähtemiseen auttaa, jos edellä mainitut asiat ovat ensin kunnossa ja yleismotivaatio on tarpeeksi korkealla. Hyvin nukutun yön jälkeen olo on pirteämpi ja esimerkiksi ajatus pienelle kävelylenkille lähtemisestä saattaa syntyä spontaanisti aurinkoisen kelin puitteissa. Liikunnan lopullinen toteutuminen eli itse liikkeelle lähtemisen päätös syntyy kuitenkin hyvän tilannemotivaation myötä. Tilannemotivaatio tarkoittaa hetkessä syntynyttä päätöstä tilanteen antamien mahdollisuuksien ja oman kiinnostuksen pohjalta.
Sekä yleis-, että tilannemotivaation kasvattamiseen voi itse vaikuttaa. Pysähtyminen sen äärelle, mikä motivoi sinua, on tärkeää. Milloin viimeksi olet ottanut aikaa itsellesi ja pysähtynyt pohtimaan seuraavanlaisia asioita: Onko motivaatiosi sisäsyntyistä eli teetkö asioita siksi, että aidosti itse nautit niistä? Vai teetkö asioita ulkoisen motivaation myötä, kuten palkkion tai pakotteen edessä? Myös aiempien kokemusten läpikäynti voi olla paikallaan. Pitkään liikkumattomalle uusi liikuntaharrastus voi tuntua pelottavalta esimerkiksi koululiikunnan huonoista kokemuksista ponnistaen. Onneksi liikunnanohjaus on kehittynyt vuosien aikana ja liikuntamahdollisuuksien määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Vanhat koulussa käydyt lajit ovat saaneet rinnalleen lukuisia jokaiselle sopivia hauskojakin lajeja.
Ensimmäistä kertaa ryhmään liikkumaan lähtevä saattaa miettiä, että entä jos en osaakaan mitään ja muut nauravat minulle? Jos kuntoni vaikka loppuisi kesken kaiken, enkä pysy muiden tahdissa. Tähän voi kokemuksen myötä lohdutuksena sanoa, että jokaisella ryhmässä liikkujalla riittää ihan tekemistä oman liikkumisensa kanssa, eikä kellään riitä aikaa toisten tekemisen vahtimiseen.
Arkiliikunnalla ensimmäiset askeleet
Liikuntaa voi aloitella ihan sillä, että tunnustelee miltä liikunta tuntuu. Kävely, pyöräily tai vaikka potkulautailu vapaa-ajalla tai työmatkoilla ovat hyviä yksinkertaisia tapoja lähteä liikkeelle. Ulkoliikuntapaikat -kartalta voit löytää itsellesi myös lenkkiä piristäviä jumppausmahdollisuuksia. Lenkkireitin voi suunnitella niin, että kartalta löytynyt ulkoliikuntapaikka löytyy matkan varrelta. Ensimmäisellä kerralla voi käydä vaikka vain tutustumassa kohteeseen.
Työpäivien aikana voi liikkua myös pieniä asioita tehden. Artikkelista “Miten yhdistää työpäiviin riittävästi liikuntaa?” saat vinkkejä työpäivien sisäiseen liikuntaan. Jos taas kaipaat esimerkiksi ilmaista liikuntaneuvontaa, voit hyödyntää pääkaupunkiseudulla kaupunkien liikuntaneuvontapalveluita joko puhelimitse tai paikan päällä käyden.
Uusi laji kannattaa aloittaa ammattilaisen opastuksessa
Siinä missä hyvä ystävä voi innostaa ja toimia esiliinana uuden lajin kokeilulle, voi ammattitaitoinen ohjaaja antaa lopullisen sysäyksen pysyvään harrastuskipinään. Liikunnasta tulee mieleistä, kun se tarjoaa sopivasti haastetta ja riittävästi onnistumisia. Onnistumiset ruokkivat itseluottamusta ja nostavat innostusta uutta lajia kohden. “Hei, minähän osaan ja hallitsen tämän!”
Kehomme sopeutuu sille tarjottuun liikkeeseen, luo uusia hermoyhteyksiä ja omaksuu erilaisia liikemalleja. Tunnin pitäjänä toimiva liikunnanohjaaja opettaa lajin perusteet aloittelijoille, jotka voivat rauhassa harjoitella epäonnistumisia pelkäämättä. Pysyvä tapa harrastamisesta tulee omien onnistumisten, pätevän ohjauksen ja riittävän kannustuksen myötä.
Koronavirustilanne on tuonut omia haasteita lähiopetukseen ja monet eri harrastukset ovat siirtyneet toistaiseksi nettivalmentamiseen tiukentuneiden rajoitusten myötä. Sillä välin, kun koronarajoitukset ovat voimassa, voi liikuntaa harrastaa nettivalmennusten eli kotiharjoittelun lisäksi muun muassa ulkokuntosaleilla, joita löytyy monipuolisesti ympäri pääkaupunkiseutua.
Harrastusryhmien auetessa kannattaa muistaa, että liikunnat.fi sivustolta löydät yli 50 eri liikuntalajin harrastusmahdollisuudet pääkaupunkiseudun ja Turun osalta tulevana kesänä 2021!
Hyviä treenejä toivottaa liikunnat.fi tiimi!
